Mielialahäiriö

Tässä oppimistehtävässä tutkimme, tarkastelemme sekä käsittelemme 
mielenterveyttä, enemmän tai vähemmän, sosionomin näkökulmasta. 
Ajatuksemme toivottavasti kutsuvat erimielisyyttä- 
mitään sanomaamme ei kuitenkaan saa käyttää meitä vastaan. 3/5

Masennus depressiona

Kun on kyse masennuksesta mielenterveyden häiriönä, siihen liittyy yleensä pitkäkestoinen mielialan lasku sekä muita ajatteluun, tunteisiin, käyttäytymiseen ja kehoon liittyviä oireita. Syitä hoitoa vaativaan masennuksen ei useinkaan ole yhtä ainoaa, vaan ne voivat olla monenlaisia. Sen todennäköisyyttä lisäävät kuitenkin vaikea lapsuus, fyysisen, henkisen tai seksuaalisen pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen tai heitteille jääminen. (Mielenterveysseura n.d.)

Masennukseen altistavat myös ympäristötekijät, yksinäisyys, huumausaineet sekä perinnölliset seikat. Masennuksen muututtua vallitsevaksi ja pitkäkestoiseksi olotilaksi, mielialan alentuneeksi vireeksi, joka voi kestää yhtäjaksoisesti päivä, viikkoja, kuukausia tai vuosia, siitä voidaan käyttää nimityksiä kuten masennusoireyhtymä (syndrooma) tai masennustila eli kliininen depressio. (Toivio & Nordling 2013, 179.)

Masennuksen pääoireet (ICD-10 tautiluokituksen mukaan):

  • masentunut mieliala
  • kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää
  • kyvyttömyys nauttia elämästä
  • voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen (Toivio & Nordling 2013, 180)

Kristian Wahlbeck, Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja ja psykiatri, kiteyttää masennuksen Nelosen, Arman Pohjantähden alla ohjelmassa;

”Masennus on valtava väsymystila, siihen liittyy myöskin — toivottomuus: Et usko, että tilanne tulee tästä paranemaan. Lamaannus, aloitekyvyn puute ja siihen liittyvät vielä itsesyytökset: En saa mitään aikaiseksi. Mun pitäis, mutta en jaksa.”

”Se (masennus) on niin vahva, että se on jopa tarttuvaa. Keskustelet ihmisen kanssa joka on masentuntut — koet sen myöskin itse. Sellaisen väsymyksen ja toivottomuuden. Sillä tavalla se (masennus) siirtyy.” (Arman Pohjantähden alla; Mielenterveys, Suomi 2017.)

Masennus voi käytännössä käynnistyä missä elämäntilanteessa tahansa. Tästä syystä on myös äärimmäisen tärkeää muistaa myös, että elämän jokaisessa vaiheessa voimme työntekijöinä astua tukemaan sekä pyrkiä edistämään asiakkaan toimintakykyä. Pelkästään positiivinen ja yhteisöllinen sekä osallistava ilmapiiri saattavat rapauttaa ja rikkoa masennuksen negatiivisen kehän sekä toimia äärimmäisen tärkeänä hoitomuotona, lääkinnällisten hoitojen lisäksi.

Äärimmäisissä tapauksissa masennus voi kuitenkin johtaa itsemurhaan ja yksilötasolla itsemurhat liittyvätkin usein mielenterveysongelmiin, erityisesti masennukseen (mm.) (Findikaattori 2016). Itsemurhaan liittyy usein ihmisten kokema toivottomuus ja näköalattomuus, joka on tyypillistä masennuksen kanssa kamppaileville ihmisille. Masennusoireyhtymään liittyviä itsemurhia on vuodessa noin 500, eli noin kaksi kolmasosaa kaikista itsemurhista (Isometsä 2017, pkr00709).

Arkikielessä masennuksen käsitettä käytetään laajasti eri yhteyksissä. Tavallisesti sillä tarkoitetaan tunnetilaa, joka on usein ohimenevää ja hetkellistä. Masennuksen tunnetila kuuluu kuitenkin tavalliseen tunne-elämään, samalla tavoin kuin suru, pelot ja ahdistukset. Se on myös omalla tavallaan terve reaktio erilaisiin elämänkriiseihin. (Toivio & Nordling 2013, 179.) On tärkeää tunnistaa ero masennuksen tunnetilan ja kliinisen depression välillä, koska se voi auttaa ymmärtämään asiakkaan vallitsevaa tunnetilaa jotka ovat voineet johtaa eri elämänalueiden nivelvaiheiden tunne-elämän tasapainon järkkymiseen.

”Masentunut ei jaksa ylläpitää — positiivista, lievää harhaa, optimistista kuvaa itestä ja maailmasta ja tulevaisuudesta. Masennus ei ole tunne, vaan — sitä, että — ei ole enää tunteita. Yleensä masennus syntyy silleen, että  — tapahtuu joku haaste elämässä, että — voimavarat ei riitä — tuntemaan niitä asioita enää. Ja silloin laittaa tunnehanan kiinni ja kun — tunteet on se millä — ollaan tekemisissä maailman kanssa, miten — saadaan kiksejä — toisten ihmisten fiiliksistä. Yhtäkkiä ollaan kosmoksessa ”yksin”. Perheenjäsenet voi paijata ympärillä, mutta ihminen tuntee — että kukaan ei välitä.”- Kopakkala, Aku. Psykologi. (Arman Pohjantähden alla; Mielenterveys, Suomi 2017)

Masennus heikentää ihmisten toimintakykyä, joka rupeaa haittaamaan ja rikkomaan tärkeitä ihmissuhteita. Se rupeaa aiheuttamaan huomattavaa kärsimystä myös sairastuneen läheisille, näin ollen läheiset ja rakkaat ihmiset saattavat kadota ympäriltä jotka muutoin toimisivat äärimmäisen tärkeänä tukena, masennuksen vaikeimmissa olomuodoissa. Kun tärkeät ihmissuhteet on tuhottu, rupeaa myös mielihyvän ja ilon kokemukset harvenemaan ja itsetunto karisemaan. Negatiiviset tapahtumat kumuloituvat ja latistavat mielialaa sekä kuolemaan liittyvät ajatukset tulevat usein tavallisemmaksi. Masennus on myös sairaus jolla on tapana uudistua. Tämä on myös omiaan lisäämään kitkaa ihmisten arkielämässä, kun masennus häiritsee ihmisten kaipaamaa elämän jatkuvuutta ja tasapainoa.

 ”(Masennus) on sosiaalisesti tarttuva tauti— Masentunut on hirveän realistinen– aletaan itekkin muuttua samanlaiseksi — alkaa optimistisuus kadota. — Pikkusen aikaa jaksetaan — aluksi sitä auttaa, koittaa vaikuttaa siihen — aika nopeasti kuitenkin väsyy — sillä se (masentunut) ihminen ei ota mitään vastaan.” – Kopakkala, Aku. Psykologi. (Arman Pohjantähden alla; Mielenterveys, Suomi 2017)

Ihmisten tunteita ei saa vähätellä, torjua, mitätöidä eikä suhteuttaa muiden kokemiin haasteisiin. Tulisi kuitenkin pyrkiä välttämään luomasta mahdollisia negatiivisia uhkakuvia mitä masennus käsitteenä luo. Näiden kahden käsitteiden (masennuksen tunnetilan ja masennuksen) välisten erojen tiedostaminen auttaa aukaisemaan niiden välisiä eroja, jolloin asiakas saa tarkempaa tietoa omasta tilastaan. Informaatio voi saada asiakkaan herkemmin hakemaan apua ajoissa, jos hän tunnistaa masennuksen ja omaan tavalliseen tunne-elämäänsä kuuluvia eroja.

Toimimme kohtaamisissa sosiaalisena tukena ja kunniottavina vastapareina sekä tarjoamme mahdollisuuksia keskusteluun . Erityisesti nuorten tai lasten parissa työskennellessä tulee keskittyä myös heidän stressinsäätelyn taitojen edistämiseen, sillä pitkäaikainen stressi ja kyvyttömyys kohdistaa oma toiminta positiiviseen kanssakäymiseen vastoinkäymisten jälkeen, voivat altistaa masennukselle. Toipumiseen tarvitaan paljon aikaa ja siksi sitä tulee muistaa korostaa myös asiakkaalle. Joskus avuksi saattaa riittää pelkkä toivon antaminen, kuitenkin tulee pyrkiä edistämään myös konkreettisia, kokonaisvaltaisia, muutoksia asiakkaan elämässä.

Asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa etenkin positiivisen sosiaalisen kanssakäymisen tukemisessa. Masennustilassa mieliala voi olla erityisen herkkä ja reaktiivinen ympäristötekijöille ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa selkeästi ihmisten tunnevireeseen (Toivio & Nordling 2013, 181). Siten sosiaalisen median ilmiöiden luomien illuusioiden selventäminen, etenkin nuorten parissa työskennellessä on erityisen tärkeää. Monet ihmiset pyrkivät ylläpitämään täydellistä ihmiskuvaa itsestään eri sosiaalisen median alustoilla ja luovat siten muille paineita menestyä ja olla koko ajan huippuvireessä.

Tällainen toimintakulttuuri usein vain piilottaa yhteiskunnallisia ongelmia. Sosiaalisen mediaympäristön luomat odotukset ja sosiaalisen ympäristön todellisuus kuitenkin harvemmin kohtaavat. Siten tulee pyrkiä jäsentämään näiden kahden toisistaan eroavien ympäristöjen eroja, etenkin nuorille jotka saattavat herkemmin eksyä sosiaalisen median synkemmälle puolelle. Ihmiset saattavat myös hakeutua tai ajautua sellaisille alustoille missä ihannoidaan kulttuurisesti tai yhteiskunnallisesti katsottuna, negatiivisia toiminta- ja ajatusmalleja, jolloin esimerkiksi jo valmiiksi negatiiviset mielentilat voivat entisestään vahvistua.

Sosiaalisen median avulla ihmiset saattavat pyrkiä peittelemään omaa tilaansa, jolloin myös avun hakeminen viivästyy. Sosiaalinen media on myös helpottanut kiusaamista ja poissulkemista sosiaalisista ympäristöistä, esimerkiksi kouluissa. Sosiaalialan ammattilaisina tulee osata suunnistaa sosiaalisen median kiemuroissa ja pyrkiä ehkäisemään kiusaamista kaikissa sen muodoissa, sillä kiusaamisen on todettu altistavan masennukselle sekä aiheuttavan vakavia psyykkisiä vaurioita jotka vaikuttavat vielä pitkälle aikuisikään.

Kuvat: Liri


Lähteet:

Arman Pohjantähden alla; Mielenterveys. 2017. Nelonen. Arman Alizad, 2.5.2017.

Findikaattori 2016. Itsemurhat. <http://findikaattori.fi/fi/10>. (Luettu 27.4.2017).

Isometsä, Erkki. Duodecim oppiportti. Depressiiviset häiriöt. Päivitetty 13.3.2017. <http://www.oppiportti.fi/op/pkr00709/do>. (Luettu 29.4.2017).

Mielenterveysseura 2017. Mieli, Suomen Mielenterveysseura. <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-h%C3%A4iri%C3%B6t/masennukseen-saa-tehokasta-hoitoa>. (Luettu 27.4.2017).

Toivio, Timo – Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. Porvoo: Bookwell Oy.

 

Vastaa