Ahdistuneisuushäiriöt

Tässä oppimistehtävässä tutkimme, tarkastelemme sekä käsittelemme 
mielenterveyttä, enemmän tai vähemmän, sosionomin näkökulmasta. 
Ajatuksemme toivottavasti kutsuvat erimielisyyttä- 
mitään sanomaamme ei kuitenkaan saa käyttää meitä vastaan. 4/5

Ahistaaahistaaahistaa!

Ahdistuneisuutta ja stressiä ilmenee varmasti jokaisella ihmisellä jossain vaiheessa elämää ja ovat tavallisia reaktioita jollain tavalla meitä uhkaaviin tilanteisiin ja kokemuksiin. On kuitenkin tärkeää erotella, milloin ahdistus on väliaikaista ja hallittavissa ja milloin voidaan puhua ahdistuneisuushäiriöstä. Tapoja hallita ahdistusta ja stressiä on monia joogasta mindfullness harjoituksiin. Tässä blogissa kerromme ahdistuneisuushäiriöistä ja erilaisista tavoista hallita ja/tai lieventää ahdistusta.

Ahdistuneisuushäiriöt

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä (Terve.fi n.d). Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, liiallista ja normaalia arkea haittaavaa ahdistusta. Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä on jatkuvasti huolissaan jokapäiväisen arjen asioista, sekä tulevaisuuden tapahtumista. Ahdistuneisuushäiriön oireita ovat mieltä hallitsevat ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja pelko. Ahdistushäiriöihin liittyy usein myös fyysisiä oireita kuten;

  • rinnassa tuntuvaa painetta
  • hikoilua, vapinaa
  • sydämentykytyksiä
  • hengenahdistusta
  • huimausta
  • pahoinvointia
  • unettomuutta etc. (Vastaamo.fi n.d).

Fyysiset oireet voivat siis olla hyvin laaja-alaisia ja haitata toimintakykyä huomattavasti.

Ahdistushäiriöitä;

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöt ovat toistuvia, vaikeita ahdistuskohtauksia. Kohtauksia on vaikea ennustaa, mutta joskus paniikkihäiriöstä kärsivällä voi olla tieto siitä mitkä tilanteet triggeroivat eli laukaisevat kohtauksen. Tällaisia paikkoja voi olla esimerkiksi julkiset kulkuvälinnet tai kaupat. Tällöin puhutaan julkisen paikan pelosta. Syynä kohtaukseen voi olla myös pelko siitä, että jo koettu paniikkikohtaus ilmenee uudestaan. Kohtauksen aikana ihminen voi myös pelätä kuolevansa tai sekoavansa (Vastaamo.fi n.d).

Fobiat

Fobialla tarkoitetaan epänormaalin voimakasta ja arkea haittaavaa pelkoa, jotain tiettyä asiaa kohtaan. Tyypillisiä fobioita ovat mm. korkeanpaikankammo, ahtaanpaikankammo, hämähäkit, lentäminen ja neulat.Fobiat ovat suhteellisen yleisiä mielenterveyden häiriötä. Ihmisen joka kärsii fobiasta, on usein vaikea ymmärtää, että oma pelko on aiheeton. Fobiat kuitenkin yleensä liittyvät käytännössä hyvin epärealistiseen vaaraan. Fobioita voidaan hoitaa esim. altistushoidolla, jossa fobiasta kärsivä henkilö altistetaan pelon kohteelle. (Suomen Mielenterveysseura n.d).

Posttraumaattinen stressireaktio (PTSD)

Posttraumaattinen stressireaktio, eli traumaattinen stressi on vakava ja jatkuva reaktiotila, jonka on saanut aikaan arkielämän tavanomaisesta stressitilanteesta poikkeava psykologinen trauma. PTSD:stä kärsivä pyrkii välttämään traumasta muistuttavia ärsykkeitä. Traumaattiset tapahtumat pyörivät kuitenkin mielessä pitäen vireystilaa jatkuvasti koholla. Mielen täyttävät avuttomuuden tunne, pelko ja jopa kauhu. Oireisiin kuuluvat myös esimerkiksi trauman uudelleen kokeminen unissa tai takaumina, traumasta muistuttamien ihmisten ja asioiden välttäminen eli välttymiskäyttäytyminen ja tunteiden turtuminen (Vastaamo.fi n.d).

Posttraumaattinen stressi ja maahanmuuttajat

Yleisin mielenterveyden diagnoosi maahanmuuttajilla on PTSD (Kytömäki, Mikkonen 2014, 8). Usein maahanmuuttajat ja erityisesti pakolaiset pakenevat maastaan Suomeen sotaa ja yleistä turvattomuutta. PTSD:n yleisyys sotaveteraaneilla ja sotaa kokeneilla on huomattavan yleistä ja voimme kaikki vain kuvitella kuinka traumatisoiva ja jälkiä jättävä kokemus sota on. Myös matka kotimaasta uuteen maahan ja itse turvapaikanhakuprosessi voivat olla raskaita prosesseja. Sosionomin näkökulmasta se, että maahanmuuttajilla ja pakolaisilla on usein diagnosoitu monia eri mielenterveyden häiriöitä, PTSD yleisimpänä, on hyvä huomioida.

Monille turvapaikanhakijoille vapaus ja turva ovat pitkän ja raskaan matkan päässä.

Mielenterveydellisten ongelmien kasaantuminen ja niiden aikaisempi hoitamattomuus tuo asiakastilanteisiin omat haasteensa. Turvapaikanhakijat voivat olla esimerkiksi sellaisesta maasta kotoisin, jossa mielenterveystyö ei ole parhainta laatua ja asiakas voi olla tietämätön oireilunsa syistä ja diagnoosista. Turvapaikanhakuprosessissa mielenterveyspalveluiden tarjoaminen ei ole etusijalla, mutta maahanmuuttotyön ammattilaisten tulisi huomioida, että usean mielenterveysongelman kanssa painiessa turvapaikanhakuprosessi voi olla liian vaativa ja raskas sekä jopa pahentaa oireilua.

Ahdistuneisuuden hoito 

Ahdistuksen lievittämiseen on lukuisia erilaisia keinoja. Jokainen ihminen kohtaa ahdistuksen ja stressin omalla tavallaan. Ahdistuksen omahoitoon löytyy kuitenkin erilaisia vinkkejä ja verkko on pullollaan erilaisia omahoito-ohjeita, joissa kehotetaan kohtaamaan pelko ja vähentämään murehtimista. Hoito ei aina kuitenkaan ole aina näin yksinkertaista ja usein tarvitaan terapeutin ja lääkityksen apua. Tärkeää on kuitenkin jälleen erotella ahdistuneisuushäiriö tavanomaisesta lyhytkestoisesta ahdistuksesta.

Ahdistuneisuuden lääkehoito 

Ahdistusoireiden lääkehoitoa vaikeuttaa se, että oireet ovat hyvin erilaisia ja eriasteisia. Erityisesti lievät oireet ovat usein ohimeneviä, eikä niiden hoito useimmiten edellytä lääkitystä. Erilaiset psykoterapiat ovat tavallisesti tehokkain keino lievittää oireita. Oireet ovat kuitenkin joskus niin vaikeita, että niitä on tarpeellista lievittää lääkehoidolla. Joskus ahdistusta lievittävien lääkkeiden säännöllinen käyttö on sekä välttämätöntä että hyvin perusteltua.1960-luvun alussa käyttöön tulleet bentsodiatsepiinit ovat pitkään olleet käytetyimpiä lääkkeitä ahdistusoireiden hoidossa (Duodecim, Huttunen 2015).

Mindfulness ja tietoisuustaidot

Mindfulness eli tietoisuustaidot ovat jopa trendiksi muodostunut tapa hallita stressiä. Mindfulnesiksi voidaan laskea esimerkiksi värittäminen, meditaatio, luonnossa liikkuminen tai vaikka neulonta. Suomen mielenterveysseura kertoo verkkosivuillaan ankkurointiharjoituksesta, jossa on ideana ”ankkuroida” itsensä hetkeen ja tunnustella omaa olotilaansa ja ajatuksiaan.

Linkki ankkurointiharjoitukseen (hyväksyvän läsnäolon harjoitus): https://www.youtube.com/watch?v=i2iax5e05M0

Tietoisuustaitojen harjoittamisen kautta on mahdollisuus saada yhteys omaan kehoon ja tulla tietoiseksi oman mielen toimintatavoista. Tietoisuustaitoihin liittyy myös vahvasti se, ettei aina jaksa kuunnella itseään ja se että on oltava itselleen lempeä ja armollinen. Mindfulness ei ole kaikille toimiva tapa löytää helpotusta ahdistuneisuuteen.

Mielenterveysseuran nettisivuilta löytyy muitakin harjoituksia kuten rentoutusharjoituksia, mind-body bridging harjoitus ja lapsille ja nuorille suunnattuja harjoituksia.

Käy tutustumassa harjoituksiinhttp://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset.


Kuvat:

  1. Wikimedia commons
  2. Vimeo
  3. Pixabay

Lähteet:

Duodecim terveyskirjasto. Sairauden hallinta: ahdistuneisuus ja pelot, Huttunen 2015. Verkkosivu: <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00058#s3> Luettu 12.5.2017.

Kytömäki, Mikkonen 2014. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kokemat mielenterveyden häiriöt ja niihin vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyö: <http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80418/ont.pdf?sequence=1>

Suomen Mielenterveysseura. Fobiat ja määräkohtaiset pelot voivat hallita elämää. Verkkosivu: <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-häiriöt/fobiat-ja-määräkohtaiset-pelot-voivat-hallita-elämää> Luettu 12.5.2017.

Suomen Mielenterveysseura. Harjoitukset. Verkkosivu: <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset> Luettu 12.5.2017.

Suomen Mielenterveysseura. Mitä ovat mindfullness ja tietoisuustaidot? Verkkosivu: <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mitä-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot> Luettu 12.5.2017.

Terve.fi. Ahdistuneisuushäiriöt. Verkkosivu: <http://www.terve.fi/ahdistuneisuushairio/ahdistuneisuushairio> Luettu 12.5.2017.

Vastaamo. Ahdistuneisuushäiriöt. Verkkosivu: <https://vastaamo.fi/ahdistus/> Luettu 12.5.2017.

Vastaa